Marraskuun kisat Hu-Pulla

Käytiin Kukkisen kanssa juoksemassa kolme rataa Kuopiossa. Hyppyrata oli oikein mukava. Se meni hyvin siihen asti, kunnes kepit asettuivat tiellemme. Niinhän siinä kävi, että kun melkein yhdeksänkymmenen asteen avokulmasta niitä tavoiteltiin, aloitti Kuksi tekemisen toisesta välistä ensimmäisen sijaan, koska puskin liian lähelle keppejä ohjaamaan. Korjattiin sitten se virhe, ja tultiin maaliin.

Toisella radalla olin jotenkin itse ihan nuutunut, ja niin oli koirakin. Taas virhe kepeillä, nyt meni kyllä oikeasta välistä, mutta hyppäsi toisen välin yli. Korjasin alusta asti. Sitten jatkettiin menoa, ja sitten kosahdettiin keinuun, jolta hyppäsi pois. Korjattiin, ja jatkettiin loppuun. Eipä siitä sen enempää.

Kolmas rata oli ehkä kaikista paras, vaikka siitä tuli hylky. Siinä mentiin taas paremmalla vauhdilla. Hylky tapahtui vinolla hypyllä, jossa en vetänyt Kukkista yhtään itseeni päin, joten luki avoimen käteni niin, että lähde takakiertoon. Ja kepeiltä olisi muuten myös tullut virhe, koska lähti keinun kontaktilta ennen aikojaan livohkaan, enkä ehtinyt ohjaamaan.

Summa summarum: Harjoitella pitää edelleen keppien kulmia. Päättää pitää kontakteilla vaadittava kriteeri (riittääkö meillä vauhti siihen, että pysäytän). Ohjaukseen pitää saada lisää hienosäätöä, ja mietiskelyä siitä, mitä koira ehkä saattaa tehdä eri tavalla, kuin ajattelen sen tekevän. Mutta oli ihan mukavaa tehdä yhdessä Kukkisen kanssa. Se kyllä menee ihan sinne, minne ohjaan, mikä on kuitenkin ihan lohduttavaa.