HOLLANNIKKAAT

Viime viikonlopun lauantaina oltiin juoksuisen Kukkiksen kanssa huippukouluttaja Jari Suomalaisen treeneissä, ja eipä kyllä olisi pitänyt mennä. Nimittäin Kukkis oli juoksujen takia ihan nuudeli, eikä ollenkaan oma itsensä. Vauhtia oli ainakin puolet vähemmän kuin tavallisesti. Sen takia ei sitten saatu juuri mitään hyödyllisiä vinkkejä tämänhetkiseen tilanteeseen. No, oma moka, kun en osannut ennakoida tulevia juoksuja ja olla alunperin ilmoittautumatta koko koulutukseen. Mentiin sitten toiseen settiin Hillan kanssa, sillä oli onneksi ihan hyvä fiilis, mutta kun ei tee todellakaan vielä kaikkia esteitä, niin eipä siitä sitten sen enempää saatu irti siitäkään.

Jatkan valitusvirttä. Kukkiksen juoksujen takia ei päästä mukavaan treeniviikonloppuun Kaarinaan ensi viikonloppuna, enkä ilmoittaudu myöskään Joan kisoihin, koska juoksuiltuaan on yleensä ollut "nuudeli" pari viikkoa juoksujen loppumisen jälkeenkin. Kirsikkana kakussa minulla itselläni todettiin tänään keuhkokuume, että eipä sen puolestakaan tarvitse juoksennella vähään aikaan.
Miehenpuolikas on onneksi luvannut hoitaa lenkittämisen, ai niin, ja jotain positiivista: Kukkis oli tänään ilmeisen tylsistynyt, koska imuroitaessa lattialle joutunut tokokapula tuotiin tarjoiltuna minulle olohuoneeseen, kun katsoin telkkaria kuumehöyryissäni. Superpalkka ja heti treenaamaan lisää :)

Lenkkitunnelmia ennen lumentuloa. Tänään sitä tulikin niin paljon, että karvaisemman kaverin jaloissa oli monta tennispallon kokoista paakkua. Tuleepahan treenattua samalla voimia takareisiin.